Suoratoistojätti Netflix on jo pitkään käynyt taistelua ihmisten vapaa-ajasta, jossa sen suurimpia kilpailijoita eivät ole pelkästään muut videopalvelut, vaan myös sosiaalinen media ja digitaalinen viihde laajemmin. Tästä syystä yhtiön käynnistämä hiljainen aluevaltaus pelialalla on yksi mielenkiintoisimmista kehityskuluista pitkään aikaan. Netflixin pelaamisstrategia perustuu ajatukseen siitä, että interaktiivinen viihde ja mobiilipelit voidaan sulauttaa osaksi nykyistä tilausmallia ilman lisämaksuja tai mainoksia. Mutta miten tämä tekninen ja kulttuurinen murros todellisuudessa toimii?
Pelialan valtava liikevaihto ja sitoutuneet käyttäjäkunnat ovat tehneet siitä houkuttelevan suunnan perinteisille mediayhtiöille. Videostriimauksen kasvu on tasaantumassa, mikä pakottaa toimijat etsimään uusia keinoja pitää tilaajat palvelun parissa. Integroimalla interaktiivista sisältöä sovellukseensa alusta pyrkii luomaan kokonaisvaltaisen viihde-ekosysteemin.
Kyse ei ole vain yksittäisten pelien tarjoamisesta, vaan koko digitaalisen vapaa-ajan keskittämisestä yhteen osoitteeseen.
Netflixin pelaamisstrategia nojaa vahvasti tunnettuihin brändeihin ja sarjoihin perustuviin nimikkeisiin. Kun katselija sulkee suositun tv-sarjan, hänelle voidaan tarjota välittömästi samaan maailmaan sijoittuvaa pelattavaa sisältöä. Tämä saumaton siirtymä passiivisesta katselusta aktiiviseen osallistumiseen on konseptina vahva, mutta sen käytännön toteutus vaatii mittavia resurssseja.
Mobiililaitteilla pelien jakelu tapahtuu tällä hetkellä pitkälti perinteisten sovelluskauppojen kautta, mikä luo ylimääräistä kitkaa käyttökokemukseen. Käyttäjän on ladattava peli erillisenä sovelluksena, vaikka se aktivoituukin suoratoistopalvelun tilaustiedoilla. Tämä katkaisee sulavan käyttökokemuksen, johon videopalveluiden käyttäjät ovat tottuneet.
Jotta laitteesta riippumaton pelaaminen saavuttaisi massat, pelien suoratoisto suoraan pilvestä on välttämättömyys. Tällöin monimutkainen laskenta tapahtuu palvelimilla, ja käyttäjän ruudulle lähetetään vain videokuvaa samalla kun ohjainkomennot siirtyvät verkossa. Tämä asettaa valtavia vaatimuksia verkkoinfrastruktuurille ja tekniselle suorituskyvylle.
Pidemmällä aikavälillä rajat elokuvien, sarjojen ja pelien välillä saattavat hämärtyä entisestään. Kokeilut interaktiivisten jaksojen parissa olivat vasta ensiaskel tässä kehityksessä. On ilmeistä, että alan suuret toimijat näkevät pelisisällön kriittisenä sitouttamiskeinona, joka erottaa heidät pelkistä videokirjastoista.
Vaikka nykyinen toteutus nojaa pitkälti erillisiin mobiilisovelluksiin, tulevaisuuden häämöttävä peli- ja videotoiston synkronoitu maailma siirtää painopisteen suoraan pilvipalveluihin. Menestys riippuu siitä, kuinka helpoksi kynnys pelin aloittamiseen saadaan hiottua tavalliselle kuluttajalle.
Mitä mieltä olet suoratoistopalveluiden laajentumisesta pelialalle? Pelaatko itse sovellusten tarjoamia pelejä vai pidätkö ne mieluummin erillään? Jaa ajatuksesi kommenttikentässä!











